Produced by Juha Kiuru and Tapio Riikonen
Viisinäytöksinen näytelmä
Kirj.
Suomentanut Eino Leino
Otava, Helsinki, 1907.
Tampereen Sanomain Osakeyhtiön kirjapaino.
HERMANN GESSLER, Schwyzin ja Urin valtavouti.
WERNER, vapaaherra von Attinghaus, lippuherra.
ULRICH von RUDENZ, hänen sisarenpoikansa.
Schwyzin miehiä:
WERNER STAUFFACHER
KONRAD HUNN
ITEL REDING
HANS MAUER
JÖRG HOF
ULRICH SCHMIED
JOST WEILER
Urin miehiä:
WALTER FÜRST
WILHELM TELL
RÖSSELMANN, pappi
PETERMANN, lukkari
KUONI, paimen
WERNI, metsästäjä
RUODI, kalastaja
Unterwaldin miehiä:
ARNOLD MELCHTAL
KONRAD BAUMGARTEN
MEIER SARNILAINEN
STRUTH WINKELRIED
KLAUS FLÜE
BURKHART BÜHEL
ARNOLD SEVA
PFEIFFER LUZERNILAINEN
KUNZ GERSAULAINEN.
JENNI, kalastajapoika.
SEPPI, paimenpoika.
GERTRUD, Stauffacherin puoliso.
HEDWIG, Tellin puoliso, Fürstin tytär.
BERTA von BRUNECK, rikas perijätär.
Talonpoikais-naisia:
ARMGARD
MECHTHILD
ELSBETH
HILDEGARD
Tellin pojat:
WILHELM
WALTER
Palkkasotureita:
FRIESSHARDT
LEUTHOLD
RUDOLF HARRAS, Gesslerin tallimestari.
JOHANNES PARRICIDA, Schwabin herttua.
STÜSSI, pellonvartia.
URIN HÄRKÄ.
VALTAKUNNAN AIRUT.
TYÖVOUTI.
MESTARI STEINMETZ, KISÄLLEJÄ ja APULAISIA.
JULKINEN KUULUTTAJA.
ARMELIAITA VELJIÄ.
GESSLERIN ja LANDENBERGIN ratsumiehiä.
MAAMIEHIÄ, VAIMOJA ja LAPSIA eri maakunnista
Vierwaldstätter-järven ranta, korkea ja kallioinen, Schwyziä vastapäätä.
Järvi muodostaa poukaman; maja lähellä rantaa. Kalastajapoika soutaapurressaan. Järven tuolla puolen näkyvät Schwyzin kylät, talot javiheriöivät niitut kirkkaassa päivänpaisteessa. Vasemmalla katsojastapiirtyvät Haken-vuoren huiput, pilvien saartamina. Oikealla etäisimmässätaustassa jäävuoret. Jo ennen kuin esirippu nousee, kuuluu paimenloilunsävel (Kuhreihen) ja karjankellojen sopusointuinen kilinä, joka vieläjatkuu hetkisen avatullakin näyttämöllä.
KALASTAJAPOIKA (laulaa purressaan).
Paimenloilun sävel.
Vesi uimahan vaativi, maininki päilyy,
poika rannalle nukkui, ruohikko häilyy,
hän helkkehen kuulee
kuin huilujen ois,
kuin enkelikuorot
maill' Edenin sois.
Hän herää, jo autuutta ahmaisee,
hänen rintaansa lainehet huuhtoelee.
Soi aalloista ääni:
mies nuor', ole mun!
Ma nukkujan noudan
jo nuorena sun.
PAIMEN (vuorella).
Sävel: toisinto edellisestä.
Kesä keikkuen läks,
jäi laitumet huoleen.
Syys saa, kotipuoleen
jo paimenet käy.
Me vuorille lähdemme, taas täällä näymme,
käen laulavan kanssa kun laaksoja käymme,
kun lähtehet läikkyy ja maa pukeuu,
runot raikuu ja tohisee toukojen kuu.
Kesä keikkuen läks,
jäi la